Elinvoima

Elinvoimaisessa kunnassa on tiettyjä piirteitä, joita on hyvä tunnistaa, hyväksyä ja ottaa osaksi toimintakulttuuria.

Elinvoimaisen kunnan tunnistaa yleensä siitä, että muuttovoittoa kertyy tasaisesti. Muuttovoittoon taas vaikuttaa se, minkä tyyppisiä uusia kuntalaisia saapuu ja onko kunnassa töitä ja / tai onko kunnasta helppo matkustaa töihin muualle. Elinvoiman kannalta erityisen arvokkaita (mutta myös kuormittavia) ovat lapsiperheet. Miksi? No lapsiperheissä kunta saa myös tulevaisuuden, mutta kunta sitoutuu myös hoitamaan terveyspalvelut, kasvatuspalvelut, päivähoidon ja harrastusmahdollisuudet.

Elinvoimaisessa kunnassa on siis huomioitu lapsiperheet, sekä vanhempien, että lasten näkökulmasta, siten, että arjen pyörittäminen on houkuttelevaa, verrattuna vaikkapa naapurikuntaan (tai maakuntaan). Mitä tämä siis vaatii kunnalta? Vastaus ei ole yksiselitteinen, kunnassa olisi kannattavaa tunnistaa omat vahvuudet ja viestiä niistä tehokkaasti potentiaalisten uusien kuntalaisten suuntaan sekä tunnistaa lapsiperheiden palveluiden kipupisteet ja aktiivisesti pyrkiä niiden poistamiseen tai vähentämiseen. Kaikki edellämainitut asiat eivät ole helppoja, mutta sekin riittää, että näitä asioita tiedostetaan, työstetään ja ne ovat paremmalla tasolla kuin kilpailijakunnissa (maakunnissa).

Myös se on erityisen tärkeää, että tilanne ei pääse siihen pisteeseen, että kunnassa asuva lapsiperhe toteaakin, että olisi sittenkin ehkä parempi muuttaa, koska arki voisi olla sujuvampaa, edullisempaa tai helpompaa jossain muualla. Kaksi asiaa, pidetään huolta lapsiperheistä ja luodaan kunta, joka on houkutteleva uusille lapsiperheille.

Myös ikääntyvästä väestöstä on pidettävä huolta ja turvata heille, maamme rakentajille, arvokas ehtoo, jossa ihmislähtöinen palveluverkosto tukee heitä mahdollisimman pitkään arjessa, omassa kodissa.

Yrittämisen ja elinkeinon harjoittamisen kannalta on taas tärkeää, että kulkuyhteydet on kunnossa ja esim. yrittäjä saa tarvitsemansa tuen yrittämisen kehittämiseen ja kasvattamiseen. Myös työssäkäynti kunnan sisällä tai ulkopuolella, pitää olla vaivatonta. Tähän liittyvä palveluverkosto ei saa rapautua, vaan sitäkin tulee kehittää yhteistyössä maakunnan keskeisien toimijoiden kanssa ja olla ajan hermolla myös maakunnan ulkopuolisissa verkostoissa. Pelkkä ulkoistaminen ei ole kestävä ratkaisu tähän.

Näinä muutoksen aikoina, nämä ovat edelleen niitä asioita jotka jäävät kunnan vastuulle, nyt pitää vain löytää uudet toimintamallit ja palvelumuotoilun kannalta etsiä tehokkaat sekä kustannustehokkaat ratkaisut, että kunnan elinvoima on turvattu ja se on nousevalla käyrällä.

Lopuksi, on syytä todeta, että valitettavasti säästöjen / sopeuttamisen aika ei ole vielä ohi, mutta kaikki edellä mainitut asiat ovat niitä, joiden puolesta olen valmis taistelemaan, tekemään työtä, että hyvät ratkaisut löytyvät. Meidän pitää olla valmis sitoutumaan siihen, että etsitään ratkaisut joilla Hollola on houkutteleva ja elinvoimainen kunta tulevaisuudessakin .